Viirupöllö ei ole erityisen harvinainen, sen havaitseminen päiväsaikaan on aina kokemus – Joskaan ei kovin myönteinen sellainen pöllölle itselleen. Mikäli yöaikaan elävä pöllö ei saa tarpeeksi lepoa päivällä, se voi jopa kuolla tähän.
Pöllöt
Pöllöt kuuluvat pöllölintujen lahkoon (Strigiformes) ja ovat tunnettuja yöllisestä elämästään sekä lähes äänettömästä lennostaan. Suomen luonnossa elää useita pöllölajeja, jotka vaihtelevat kooltaan ja elinympäristöiltään. Suurin pöllömme on majesteettinen huuhkaja (Bubo bubo), joka on vaikuttava näky kookkaine siipineen ja voimakkaine huutoineen. Toisessa ääripäässä on pieni mutta teräväkatseinen varpuspöllö (Glaucidium passerinum), joka hurmaa ketteryydellään ja rohkeudellaan.
Varpuspöllö on Suomen pienin pöllölaji, vain noin punatulkun kokoinen. Sen kuvaaminen on haastavaa samasta syystä, kuin monen petolinnun kuvaus on; Muut linnut koittavat ajaa niitä pois.
Helmipöllö erottuu suurikokoisilla, keltaisilla silmillään ja terävällä katseellaan. Helmipöllö on tehokas pienten nisäkkäiden metsästäjä, joista sen ravinto koostuukin pääasiassa.
Eroja yöaktiivisten ja päiväaktiivisten pöllöjen välillä
Pöllöt mielletään usein yöaktiivisiksi, mutta kaikki lajit eivät ole pelkästään öisin liikkeellä. Osa pöllöistä on päiväaktiivisia, eli ne toimivat pääasiassa päiväsaikaan, kun taas osa on hämäräaktiivisia, ja ne liikkuvat erityisesti aamunkoitteessa ja illan hämärässä. Alla tärkeimpiä eroja yöaktiivisten ja päiväaktiivisten pöllöjen välillä sekä esimerkkejä kummankin ryhmän lajeista.
Yöaktiiviset pöllöt:
- Toimivat pääosin yöllä, metsästäen ja liikkuen pimeyden turvin
- Suuret, eteenpäin suunnatut silmät, jotka ovat erinomaiset heikossa valaistuksessa. Silmät ovat yleensä tummat, mutta eivät aina
- Kasvokiekot, jotka ohjaavat ääntä tehokkaasti korviin parantaen kuuloa.
- Ovat yleensä yksinäisiä ja luottavat saalistuksessa hiiviskelyyn. Ne pyydystävät pääasiassa jyrsijöitä ja pieniä nisäkkäitä.
- Käyttävät poikkeuksellisen hyvää kuuloa ja hämäränäköä saaliin paikantamiseen lähes täydellisessä pimeydessä.
Esimerkiksi Lehtopöllö (Strix aluco), Viirupöllö (Strix uralensis), Sarvipöllö (Asio otus)
Päiväaktiiviset pöllöt:
- Ovat aktiivisia päiväsaikaan, käyttäen päivänvaloa hyödykseen saalistuksessa ja reviirinsä puolustamisessa
- Silmät ovat suhteessa pienemmät ja optimoidut kirkkaisiin valo-olosuhteisiin.
- Usein värikkäämpi höyhenpeite, joka voi auttaa päiväreviirin puolustuksessa.
- Metsästävät avoimilla alueilla ja voivat aktiivisesti puolustaa reviiriään muita lintuja vastaan päiväsaikaan
- Luottavat enemmän näköönsä havaitakseen liikkeen ja saaliin päivänvalossa.
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum), Tunturipöllö (Bubo scandiacus), Hiiripöllö (Surnia ulula)
Hämäräaktiiviset pöllöt
Jotkin pöllölajit ovat hämäräaktiivisia, eli ne toimivat erityisesti aamun ja illan hämyssä, mutta voivat saalistaa myös öisin tai päivisin tarpeen mukaan.
- Suopöllö (Asio flammeus): Usein aktiivinen hämärässä ja metsästää avoimilla pelloilla.
Suomen pöllöjen suojelu
Monet pöllölajit ovat riippuvaisia vanhoista metsistä ja pesäpaikoista. Metsien hakkuiden ja elinympäristöjen muutosten vuoksi pöllöjen suojelu on äärimmäisen tärkeää. Luonnonystävät voivat auttaa ripustamalla pönttöjä pöllöille tai tukemalla metsäalueiden suojelua.